Kaksi ammatillisen englannin integrointikokeilua: Englantia hoitoluokassa ja metallipuolen työsalissa

 Workshop calling!

Same in English: http://englishteachingwithatwist.blogspot.fi/2015/03/englanninopetuksen-integrointikokeiluja.html

Kerron tässä kahdesta englanninopetuksen integrointiprojektistani.
Yhteisissä atto-aineissa opetusta integroidaan ammattiin yleisesti. Jos vieraan kielen kurssilla on käytössä oppikirja, on se täyttä ammattikieltä. Vaikkei olisi, niin monenlaista ammattisanastoa voi myös väsätä itse. Työturvallisuusasioista saa luokassakin ammattiin sidottua opetusta fiksusti. Atk-luokkaan voi mennä hakemaan ja työstämään vaikeampaa ammattikieltä esim omissa kirjallisissa projekteissa. Esitteitä, käyttöohjeita tai muuta aitoa materiaalia voi hyödyntää. Mahdollisuudet ovat loputtomat, tuntien valmisteluun käytettävissä oleva aika taas rajallista.

Minä ja sorvin osat - opiskelua
luokassa ennen simulaatiota

Oma roolipelitaustani, kouluaikainen innostukseni kieliin ja ajoittainen tylsistymiseni kieltenopiskeluun koulussa saivat minut innostumaan uuden suunnittelusta. Lisäksi elokuussa 2015 voimaan astuva opetussuunnitelma edellyttää atto-aineiden (tulevat yto-aineet) entistä syvempää integrointia ammattiopintoihin, joten tällaiselle testailulle on nyt tilaus. Tässä raportti toteuttamistani integrointiprojekteista. Miltä kuulostaa?

:D

Venla

KOKEILU 1: LÄHIHOITAJAENGLANTIA HOITOLUOKASSA

Innostuin kokeilemaan syvempää integraatiota kahden lähihoitajaryhmän kanssa viime keväänä. Heillä on alan oppikirja, eli ammattikieltä tuli joka tunnilla sitä kautta. 28-tuntisen kurssin loppupuolella mentiin hoitoluokkaan, jossa kunkin ryhmän kanssa simuloitiin apukorttien tuella erilaisia hoitotilanteita.

Hoitoluokassa jokainen opiskelija kävi parin kanssa läpi useita "työtilanteita" ollen vuoroin lähihoitaja, vuoroin asiakas/potilas. Opiskelijat eläytyivät tilanteisiin puhumalla ja halutessaan hakivat kaapista kumihanskoja, makasivat hoitosängyissä jne. Tällä tavalla käytiin läpi lähihoitajan työn asiakaskohtaamisia laidasta laitaan. Opettaja kulki luokassa auttaen jokaista tarpeen mukaan.

Tätä voi kutsua draaman hyödyntämiseksi opiskelussa, simulaatioksi tai roolipelaamiseksi. Tärkeää on yleisön poissaolo. Opiskelija ei esiinny kellekään, vaan kehittää valmiiksiannettuja tilanteita parinsa kanssa tai pienryhmässä. Ope ei arvostele, vaan auttaa. Nimenomaan tämän avulla myös ujommat ja ne, joilla on heikompi taitotaso, uskaltavat toimia ja puhua, vaikka tehtävä on vaativa.

Kokeilu onnistui erittäin hyvin, reippaasti yli odotusteni. Arvelin, että moni olisi kipsissä, tilanteet muodostuisivat sekaviksi ja jouduttaisiin turvautumaan niin tankeroon englantiin, että hyöty jäisi pelkäksi "no, uskalsivat avata suunsa ja soveltaa." Olin ilokseni väärässä jokaisessa näistä epäilyksistäni.

Opiskelijat puhuivat taitotasostaan riippumatta englantia paljon, ja keskimäärin itselle korkealla tasolla.Oppilailla vaikutti olevan hauskaa ja luokan välineitä käytettiin. Ilmapiiri oli oppimista edistävä ja palaute erittäin positiivista. Opiskelijat laidasta laitaan innostuivat puhumaan englantia ihan eri mittakaavassa, kuin onnistuneimmallakaan tavallisella tunnilla.Seuraavaksi aion laatia kunnon apukortit toimintaohjeineen ja minisanastoineen raakaversioiden tilalle.

Aion tehdä vastaavia simulaatioita jokaisella sosiaalialan englanninkurssillani tästä lähtien. Suosittelen jokaista kiinnostunutta amisopea kokeilemaan vastaavaa. Tämä projekti oli suhteellisen helppo toteuttaa, erittäin toimiva ja tosi hauska.

KOKEILU 2: AMMATTIENGLANTIA METALLIPUOLEN TYÖSALILLA

Halusin seuraavaksi toteuttaa toisentyyppisen, itselleni vaikeamman alan integraatiokokeilun. Valitsin metallialan, jolla käytetään paljon koneita. Vanha, tuttu opetusryhmäni ja heidän ammatillinen opettajansa lähtivät onneksi testaamaan ideoitani.

Joni, Arttu, Roope ja Petri opiskelevat sorvin osia englanniksi luokassa ennen simulaatiota.

 

Halusin testata erilaisia lähetysmistapoja, joten tehtiin kolme toisistaan poikkeavaa koesessiota, jotka sisälsivät ohjeistuksen luokassa, simulaatiotilanteita hallilla samanaikaisopetuksessa ammatillisen opettajan kanssa ja loppupalautteen luokassa. Vuorovaikutuskieli oli työsalilla kaikissa sessioissa englanti.Suomeen tukeuduttiin yksittäisissä sanoissa, ja hyvin harvoin. Luokkatilanteessa opetuskieli oli englanti, mutta suomea käytettiin opiskelijoiden toimesta jonkin verran.

Suunnittelin kaksi erilaista ja -tasoista opintokokonaisuutta:

 

1)Työturvallisuuspaketin materiaaleineen opiskelijoiden ensimmäiselle opiskeluvuodelle. Opettaja on turvallisuustarkastaja ja johdattaa keskustelua kysellen, miten salilla on turvallisuusasiat hoidossa (työvarusteet, läheltä piti -tilanteet, miten toimia hätätilanteissa jne). Opetuskieli on englanti, suomea ei juuri käytetä. Jokainen kuuntelee, vastailee kysymyksiin, keskustellaan. Kaverit ja opettaja auttavat, jos on hankalaa. Tällä tavalla käydään läpi suuri joukko oman alan turvallisuusasioita.

"And how would you stop the lathe in case of an emergency?"
Työturvallisuusasioita sorvin äärellä tarkastajan johdolla

2)Koneenkäyttöön liittyvän opetuspaketin materiaaleineen. Teemana koneen käyttöönotto-opastus ulkomailta tulevalle työntekijälle. Yksi opiskelija esittää ulkomaalaista työntekijää, joka on esim. ”käyttänyt erilaista sorvia kotimaassaan.” Muut opastavat kielitaitonsa mukaan. Konetta käytetään myös oikeasti. Tämä on vaativampi paketti, joka toteutetaan vasta, kun opiskelijoilla on ammatilliset valmiudet käyttää konetta, eli englanti 2-kurssilla tai myöhemmin. Ammattiopettajan läsnäolo on tärkeää.

Antti hitsaa asianmukaisissa turvavarusteissa

Tämäkin kokeilu onnistui yli odotusten. Ilmapiiri oli positiivinen ja opiskelijat taitotasoon katsomatta sanoivat, että olisivat opiskelleet näin mieluummin osan jokaisesta englanninkurssistaan.

Palautteessa korostui kolme seikkaa:

 1)Opiskelua työsalissa pidettiin yleisesti ottaen haastavana, mutta rentona. Paljon rennompana ja kivempana, kuin luokassa, vaikka olikin vaikeaa.

2)Pidettiin välttämättömänä, ettei työsalille mennä palloilemaan kylmiltään, vaikka olisi hyvät ohjelaput (kokeilimme sitäkin.)Haluttiin, että asioita opiskellaan kunnolla luokassa etukäteen. Ei toivottu vaikeustason helpottamista, vaan haluttiin, että kieli on aitoa vuorovaikutusenglantia.

3)Toivottiin, että työsalilla opetusryhmän koko voisi mm. kuuluvuus- ja ääneenpääsemissyistä varsinkin simulaatiossa 2 olla pieni, ideaalitilanteessa vain 3-6 opiskelijaa kerrallaan.

Tämä olisi metallipuolen käytäntöihin yhteensovitettavissa siten, että yto-open tunneilla (viikon yto-päivinä)opiskeltaisiin luokassa teoriaa ja lauseita ja yto-ope jalkautuisi työsalille ammattipäivien aikana opettaen kutakin pienryhmää vuorollaan työsalissa muiden tehdessä sillä välin ammattijuttujaan.

"What do I do now?" Max kyselee tahallaan tyhmiä sorvin
käyttöönotto-opastuksessa, Vikkeä naurattaa.

Mitä tarvitset toteuttaaksesi tällaisen vaativamman integraatioprojektin?

1) Ennenkaikkea innostusta. Intoa integraatioon, mutta vielä enemmän opiskelijoiden ja ammattiopen kanssa työskentelyyn - muuten uuteen alaan edes vähän tutustuminen voi olla liian iso pala kakkua.

2)Tarvitset myös priorisointikykyä ja tehokkuutta. On osattava suunnitella ja toteuttaa opetus määrätietoisesti, muuten aikaa kuluu liikaa sekä siirtymiin, yleiseen säätöön että kurssin suunnitteluun ja materiaalien laatimiseen. Olin itse tässä tarkkana. Paitsi kun väsäsin materiaalia vahingossa puusorville. Se otti päähän...

3)Rohkeus ja ulospäinsuuntautuneisuus on plussaa. Pitää uskaltaa heittäytyä uuteen, soveltaa ja ohjata tilanteita kontaktissa opiskelijoihin. Toisaalta, samoja taitojahan tarvitaan luokassakin.

Minulla kävi myös hyvä tuuri - yhteistyö ammatillisen opettajan ja opiskelijoiden kanssa sujui mahtavan hyvin, mikä oli hauskaa ja suuri apu, kun itse opetteli uutta. Projekti oli iso, ope välillä hermona ja sorvi... no, se pelottaa vieläkin. Silti oli tosi hauskaa, kiitos hienon porukan :D!

 

Minä, ammatillinen opettaja Arto Tiainen ja iso osa kokeilussa mukana olleista opiskelijoista.