Minusta, englanninopetuksesta ja Mr Spockista

Same text in English: http://englishteachingwithatwist.blogspot.fi/2015/03/about-me-teaching-and-mr-spock.html

Olen halunnut opettajaksi pienestä pitäen. Suurin syy oli ekan ja tokan luokan opettajani rouva Niemimaa. Hän oli ystävällinen, tiukka ja tiesi kaikesta kaiken. 

Tervehdykseni Mr Spockille

Aprillipäivänä hän huijasi meitä kirjoittamalla koko päivän läksyn taululle: Virsikirja. Kokonaan. Uskoimme, koska se mitä hän sanoi, oli totta. Jäädessään eläkkeelle rouva Niemimaa antoi jokaiselle oppilaalle Pupu Tupuna –postikortin. Minun kortissani luki, että olimme kaikki olleet hänen opetuslapsiaan. Hän toivotti minulle onnea tulevaisuuteen. Sydämeni särkyi, itkin rakkaan opettajani menettämistä monta päivää.  

Mitä on ollut sen jälkeen? Kasvava rakkaus englannin kieltä ja kirjallisuutta kohtaan.  Jo pienenä erilaisiin nörttijuttuihin hurahtaminen: Komppu64, MacGyver, Zelda, supersankarisarjikset, Star Trek TNG…. Vuosi au pairina Fleetissä, Hampshiressä mahtavien tyyppien luona. Kaksi ihanaa tytärtä, kotiäitiys. Englannin, venäjän, kirjallisuuden ja pedagogiikan opintoja Helsingin yliopistolla. 

Näihin aikoihin aloin haaveilemaan opettajan urasta

Käännöstöitä ja yksityisopetusta huippukivojen opiskelijoiden kanssa. Heidän kanssaan opin integroimaan erikoisaloja kieltenopetukseen- yhdelle opetin venäjän alkeita yhdistettynä kaivosalan ammattiliittoteksteihin. Toinen halusi piristää opiskelua muumikirjoilla, kolmas halusi perehtyä Lontoon kaupungin politiikkaan, neljäs läpäistä englanninkielisen tutkinnon psykologian alalta jne. 

Nykyään uusperheeseeni kuuluu aikuisten lisäksi viisi lasta ja kaksi koiraa. Olen yhä trekkie, pelaaja ja lukutoukka. Rakastan yhä scifiä ja fantasiaa ja pelaan roolipelejä. Ja nykyään olen töissä ammattikoulussa enkunopettajana.

Live long and prosper!

Viime viikolla Leonard Nimoy eli Mr Spock kuoli. Hän rakasti aina hahmoaan, mutta halusi ottaa siihen etäisyyttä mm. kirjoittamalla vuonna 1975 omaelämäkerran ”I am not Spock”. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin julkaistiin kakkososa. Sen nimi oli “I am Spock”. Leonard Nimoy eli pitkän elämän, mutta pisinkin elämä on loppujenlopuksi ohi nopeasti. Mielestäni elämässä pitäisi silti olla aikaa vaellella vähemmän kuljettuja polkuja. Joten muista, rakas lukija,  J.R.R. Tolkienin sanoin: Not all those who wander are lost.

Tervetuloa blogiini!

Live long and prosper.

Venla
ps Olisi mahtavaa tavata rouva Niemimaa nyt. Jutella, kysyä neuvoa. Hän ei ole enää keskuudessamme, vaan jossain tähtien tuolla puolen. Luulen, että hän kauhistelisi mustaa kynsilakkaani. Saattaisi olla kuitenkin muuten ylpeä :).