Naurua luokassa, puhesimulaattori ja hassu kielioppi

Same text in English: http://englishteachingwithatwist.blogspot.fi/2015/03/laughter-in-classroom-speech.html

Hyvä lukija,

Käyn nyt läpi levyseppähitsaajien työturvallisuuskysymyksiä ja –vastauksia. Minä kysyin, opiskelijat vastasivat spontaanisti. Kieli oli englanti. Asioita oli jo opiskeltu, joten sanasto oli tuttua:

Olette kertoneet, että hitsatessa kipinät saattavat sinkoilla haalarin kauluksesta sisään. Miten sellaisessa tilanteessa tulisi toimia? – No, minä yleensä karjun.

Miten neuvoisit henkilöä, joka on alkamassa hitsaamaan ilman maskia tai suojalaseja?

-          - Antaisin listan kenneleistä jotka myyvät opaskoiria.

Olette työsalissa ja huomaat, että työkaverisi tukka on tulessa. Mitä teet ensimmäiseksi?

- Otan selfien hänen kanssaan.

Kaikki meni hyvin, kunnes joku päätti leikkiä Harry Potteria… Osaanottajien 

henkilöllisyys on salattu itse kunkin asiallisen imagon ylläpitämiseksi.

Siinä sulle huumoria. Usein hölmöä, joskus mustaa, aina hassua. Mutta se piristää päivää (jos kukaan ei loukkaannu) ja tekee ilmapiiristä kevyemmän ja hauskemman. Hyväksyisinkö ylläolevia vastauksessa kokeessa? En tietenkään. Ovatko ne ns soveliaita? Eivät missään nimessä. Auttoivatko ne opiskelijoita muistamaan sanastoa, kun palattiin asian pariin vakavammin? Luulisin. Tekikö parin vitsin kertominen tunnista vähemmän tylsän, mieleenpainuvamman? Tietenkin!

Hassut koevastaukset piristävät opettajan päivää. Niitä tulee vastaan aina silloin tällöin.
Kerran datanomiopiskelija oli kirjoittanut minulle viestin kokeen reunaan: Remember: ”Gamers don't die, they respawn.”

Silmiini ei ole sattunut huumoria käsittelevää pedagogiikan artikkelia tai kirjaa. Silti on itsestäänselvää, että opiskelijan olotila vaikuttaa oppimisprosessiin merkittävästi. Useimmille meistä hyvä, rento ja valpas olotila on varmaankin ideaalitila oppimiselle (kunhan malttaa keskittyä opeteltavaan asiaan).

Kokemukseni mukaan suurin osa opiskelijoista tykkää vitsailusta. Minustakin se on kivaa. Tykkään epämuodollisesta ilmapiiristä ja mielestäni luokkahuoneeseen tarvitaan lisää naurua. Tylsimmästäkin kielioppiharjoituksesta voi saada vähän siedettävämmän, jos ope keksii hassuja esimerkkilauseita luokkalaisten nimillä tai käyttää hauskoja kuvia selittääkseen asian. Hoopo meemi saattaa saada sinut muistamaan kielioppiasian, joka tuppaa aina unohtumaan. Haastavasta kuuntelusta voi tulla hauska, jos se on hölmö ja saa opiskelijan nauramaan. Lista on pitkä.

Netistä löytyy vaikka kuinka paljon hassuja meemejä
oikean pilkunkäytön tärkeydestä

 Menetin ääneni viikoksi viime syksynä. Olin muuten terve, joten päätin olla normaalisti töissä. Kirjoitin siis luokille ohjeistukset taululle. Opiskelijat alkoivat juttelemaan tehtävistään. Eräs ihmetteli, miten sana ‘mousse’ äännetään. Sain siitä idean – hassuttelija kun olen, googletin äänisimulaattorin (Stephen Hawking –tyyliin) netistä, kirjoitin siihen sanan ‘mousse’ ja painoin enter. Koko luokka säpsähti, kun he kuulivat tietokoneäänen osallistuvan keskusteluunsa.  Silloin kirjoitin: ”Uusi ääneni, mitäs tykkäätte?”.  Käytin äänisimulaattoria monta kertaa sillä viikolla. Minulla oli hauskaa, ja ehkä opiskelijoillakin. Jos ei, niin ainakin he pysyivät hereillä ;).

Mitä yritän tässä sanoa, on että pitäisi sallia itselleen hauskanpito luokassa. En tietenkään puhu riehumisesta tai asiattomuuksista, vaan hyväntahtoisesta, opiskelun mahdollistavasta rentoudesta ja positiivisesta ilmapiiristä. Opiskelijat ja ope ovat samalla puolella – kummallakin on huumorintaju, kumpikin tykkää nauramisesta. Kun on hyvällä tuulella, tekee paremmin töitä ja asiat jäävät päähän paremmin. Ainakin minulla se menee niin.

Joten anna itsellesi lupa hölmöillä luokassa. Puhun sulle, ope ;)!

LOL

Venla